24.1.2003, Aamulehti
Hiv-rokotteesta tunnettu tamperelainen biotekniikkayritys FIT Biotech laajentaa tuotekehitystoimintaansa keinotekoisiin verisuoniproteeseihin ja -implantteihin.
Biotekniikkayritys pyrkii parantamaan geeniteknologian avulla etenkin ohitusleikkauksien ja pallolaajennuksien onnistumista. Sydän ja verisuonisairaudet ovat länsimaissa suurin kuolinsyy, joten onnistuessaan FIT Biotechin menetelmälle on huimasti kysyntää. Yrityksen tavoitteena on saada nyt testauksessa oleva uutuus ihmiskokeisiin, kuten hiv-rokote on tällä hetkellä.
Hiv-rokotteesta tunnettu FIT Biotech suuntaa kehittämäänsä geeniteknologiaa myös verisuonikirurgiaan.
Hiv-rokotteestaan tunnettu tamperelainen biotekniikka-alan yritys FIT Biotech on hankkinut oikeudet pienen ruotsalaisyhtiön Xenerate Ab:n tutkimustuloksiin, patenttihakemuksiin ja tavaramerkkeihin.
Toimitusjohtaja Pekka Sillanaukeen mukaan uusi avaus tarkoittaa, että yhtiö on laajentamassa toimintaansa nyt myös sydän- ja verisuonipuolelle. Sillanaukee ei uskalla vielä sanoa, tietääkö uusi menetelmä lisää työpaikkoja Tampereelta. Pääosa kehitystyöstä tullaan kuitenkin tekemään Tampereella ja Tartossa. Sillanaukee sanoo, että FIT Biotechin aiemmin kehittämä geenien kuljetusalusta ja ruotsalaisyhtiön osaaminen verisuoniproteeseissa luovat hyvän mahdollisuuden kehittää entistä parempia sydän- ja verisuonisairauksien leikkausmenetelmiä.
FIT Biotech pyrkii parantamaan geeniteknologian avulla erityisesti ohitusleikkauksien ja pallolaanjennuksien onnistumista. Myös ääreisverenkiertoa parantavissa alaraajaleikkauksissa on yhtiön mukaan pulaa paremmin toimivista keinotekoisista materiaaleista. Biotekniikkayritys uskoo, että hankittu teknologia parantaa verisuoniproteesien ja suonensisäisten implanttien toimintaa.
Ohitusleikkauksissa tukkeuman ohittamisessa käytettävät verisuonet otetaan yleensä potilaasta itsestään. Sillanaukeen mukaan tällä hetkellä markkinoilla olevat keinotekoiset verisuoniproteesit eivät ole kyllin toimivia. Alaraajaleikkauksissa tällä hetkellä käytettävien keinotekoisten verisuonien ongelma on, että niiden pintaan voi muodostua veren hyytymiä, mikä aiheuttaa veritulpan myös uuteen suoneen.
"Nyt ideana on geeniteknologian avulla saada suoni paremmin auki, jotta veri pääsee virtaamaan", Sillanaukee kuvaa.
Valtimokovettumataudin aiheuttamat sydän- ja verisuonisairaudet ovat suurin kuoleman syy länsimaissa. Yksin Yhdysvalloissa kuoli vuonna 1999 yli puoli miljoonaa ihmistä sepelvaltimotautiin. Samana vuonna maailmalla tehtiin noin 600 000 sydämenohitusleikkausta.
Myös pallolaajennuksiin kehitetty menetelmä auttaa Sillanaukeen mukaan vähentämään verisuonten pintaan normaalisti tulevia vaurioita.
Onnistuessaan FIT Biotech iskee isoille markkinoille. Xenerate-teknologiaan perustuvien tuotteiden markkinat ovat suuruudeltaan arviolta yli viisi miljardia euroa. FIT Biotechin torstaina julkistama avaus on niin uusi, että Sillanaukee välttää sanomasta, milloin tuotekehitys näkyy markkinoilla.
Menetelmät ovat toimitusjohtaja Pekka Sillanaukeen mukaan nyt ihmiskokeita edeltävässä vaiheessa. Yhtiön tavoitteena on viedä uutuudet ihmiskokeisiin, kuten Hiv-rokote tällä hetkellä. Tuotekehityksen laajentaminen verisuonikirurgiaan on Sillanaukeen mielestä yrityksen tulevaisuuden kannalta merkittävä hanke. 45 henkeä työllistävä FIT Biotechin liiketoiminta on alkanut vuonne 1998. Yhtiön toimitilat sijaitsevat Tampereella, Tartossa, Virossa ja Bangkokissa Thaimaassa.
Suonen sisäisiä verisuoniproteeseja tai ohitusleikkauksessa käytettäviä verisuonisiirteitä käytetään potilaiden hoidossa, joiden verisuonet ovat sairauden vaikutuksesta tukkeutuneet.